Variksen silmät

Tämän ei ehkä ollut tarkoutus huvittaa

2010-03-30T13:12:00.000-07:00

Käytän pornosivuja referenssitarkoituksiin, suosittelen.

2010-03-28T15:34:00.000-07:00

Freude, schöner Götterfunken,
Tochter aus Elysium!
Wir betreten feuertrunken,
Himmlische, Dein Heiligtum.
Deine Zauber binden wieder,
Was die Mode streng geteilt,
Alle Menschen werden Brüder,
Wo Dein sanfter Flügel weilt.

Teetä ja keksejä

2010-03-20T13:53:00.000-07:00

Nojoo, onhan tää blogi aivan perseestä, mutta osaan sentään yhdyssanat.

Luin Anne Frankin päiväkirjan ja se oli huono. Pikkuvanhuus ja omahyväisyys on jotakuinkin aika sietämätöntä. Mutta esim. kyllä tästä blogista saataisiin oikein kirjojen kirja. Nythän on asia niin, että muistitikku on kateissa tai nojoo, se on tuolla korujen alla.

Minunhan ei pitänyt lainata kirjastosta enää mikään koskaan ikinä. Vaan jos kävelee joka päivä niiden kirjahyllyjen vierestä lukusaliin niin mitenhän siinä käy. Löysin sattumalta hirmuisen paljon knallia ja sateenvarjoa kasetteina ja levyinä. Lainasin. Löysin eläinkirjan, jossa oli mielettömän hienoja valokuvia ja no, lainasin senkin. Kuin myös Naisen kanssa -sarjakuvaa ja Blacksadia. Kirjoja. Jumalauta.

Naisen kanssa ja Minun elämäni ovat just tavallaan kauheen sellasta tyyliä, mitä itse teen, jos sarjakuvia piirrän. Ja siis olen tehnyt muitakin kuin ihmistehtaan. Omani ovat tosin joko angstisia (niitä, joita kukaan ei näe) tai tajunnanvirtaa (niitä, joita laitan koulun ilmoitustaululle läpällä). Blacksadissa sen sijaan on aivan uskomaton taide, vaikka juonessa on halvan leffan makua. Mutta se visuaalinen tarinankuljetus mikälie uuh on vaan niin onnistunutta. Huomautettakoot, että palvon kyllä jokaista, joka tekee hyviä anthroja.

Levitän ilosanomaa!
PS. Piirrrän aina alastomia naisia olenko murrosiässä, kenties seksuaalinen kriisi vai mikä on ah ja voih! Oikea syy on etten jaksa keksiä vaatteita ja kelata, että miten ne laskokset menee.

2009-12-31T14:54:00.000-08:00

Minun kaverit on parhaita ahhaahhaa. Ne ei oo esittäjiä. Tosinkuineräät

"moi oon vegaani, poltan röökii ja mul on kameras keltainen suodatin"

Voit osoittaa älyykkyytesi ilmaisemalla lauseen "olen onnellinen" käyttämällä väh. 1550 merkkiä

2009-12-26T15:34:00.000-08:00

Muuten, olen onnellinen siitä, etten ole koskaan syylistynyt "taiteelliseen" tunteidenilmaisuun vaan käyttänyt ihan oikeita sanoja. Katsokaahan: jos _erittäin_ paska fiilis, sen voi sanoa suoraankin ilman jotain "olen kuin kuihtuva perhonen, jonka siivet ovat haurastuvat ja varisevat tuulen mukana taivaaseen luo pilvien ja lentokoneen muodostavien vanojen, avaruuspölyn, auringonvalon maksimivaloisuuden ja painovoiman vuoksi alas tulevien linnunpaskojen"-soopaa. Mistä tahansa ja kuka tahansa voi vääntää maailman yksinkertaisimmastakin lauseesta taiteellista paskaa, joka pitää lukea 3 kertaa sekä etu-että takaperin, jotta sen ymmärtäisi, mutta onko siinä nyt jotain niin kauhean hienoa? Joo ei kyllä tasan ole.

Munarikasta pääsiäistä

2009-12-26T14:59:00.000-08:00

Onneksi SETA keksi jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, että homo- ja heteroseksuaalit ovat kaksi eri ihmislajia ja perusti homoille oman karsinan: DTM:n. Näin Helsingin baareissa käyvät ovat jo 25 vuotta saaneet olla rauhassa homopojilta ja rekkalesboilta.

Mikään muu ei tietenkään määrittele ihmisen luonnetta paremmin kuin seksuaalinen suuntautuminen! Etenkään homoseksuaaleilla ei selkeästi ole muita intrestejä kuin seksi oman sukupuolensa kanssa. Onneksi ainakin Herkuleksessa on otettu käyttöön Dark roomit, joissa suorituksen voi tehdä. Sen sijaa kun muissa baareissa on esimerkiksi lautapelejä, lehtiä, biljardia ja pelikoneita, homobaarissa on siivouskomero perseeseenpanoa varten. Eläköön, sillä mitä muuta syytä, kuin AIDSin levittäminen, voisi olla tässä seksuaalisen vähemmistöryhmän ajamisessa omiin ravintoloihinsa?

Onneksi nykynuorison keskuudessa on muotia tämän seksuaalisen tasa-arvon ajaminen, DTM:ssä käyminen on tietyissä piireissä cooleinta i-k-i-n-ä. Ja onhan se toki ihan helvetin radikaaliakin, hui! Eiköhän pian kaikille punaniskoillekin ole selvää se, miten homojen välissä on eroja yhtä lailla kuin heteroidenkin ja se, ettei homous ole kenenkään syvin olemus.

2009-12-23T13:20:00.000-08:00

Inspiroiduin lol, kimonololitoista. Wa-lolitoja virallisesti, opin tänään senkin. Muistan vaan aiemmin nähneeni nättejä kuvia, joissa tytöillä oli lyhet hassut kimonot. Aloin piirtämään, mutta saa nyt nähdä tuleeko mitään kelvollista. Yllätämpä kaikki japsinaisellani. Muistan, kun piirsin joku puolitoista vuotta lähinnä vain animemanga-juttuja ja ääh. Ajanhukkaa? Ainoa, mitä tuona aikana opin oli puuvärien käyttö. Ihan mukavaa silti, puuvärit ovat yhä minulla aika bravuuri. Ihmiset piirrän silti yhä päin persettä.

Mutta muihin asioihin! Viime vuonna tähän aikaan istuin Kampin metroasemalla. Eikun en, ehkä ulkona bussipysäkillä. Olin tulossa katsomasta The Fallia. Paskaa.

Ja sitkun mennään sen yhden kanssa kasinolle, laitan 1223 cm korot, heiluttelen sitä viidensadan euron seteleistä tehtyä viuhkaa, kohentelen hieman kettupuuhkaa kaulallani ja blingbling ukoreilen. Eli olen vain spurgunoloinen humanoidi, joka pelaa yhden kierroksen rulettia ja hävittyään pari euroa, menee nurkkaan lipittämään yhtä olutta kolmeksi tunniksi. Käyhyys on vain asia, jonka kanssa pitää oppia elämään.

2009-07-26T15:43:00.000-07:00

Katoin koulukavereiden synttäribilekuvia. Facebookista. Ne ei varmaan itse tajua, kuinka noloja ne on. Hei joku Onnela, halleluja. Onneksi mua ei kutsuttu. Ei tarvinnut pukeutua kondomiin, siis polviin asti yltävään toppiin. Kukin toki tavallaan, ei siinä mitään.

Vähän kuin vanhojen risteily, onneksi niistäkin laitettiin hienon hauskaa kuvamateriaalia internettiin. Voin siinä kohotella omaa itsetuntoani niitä kuvia katsellessa tittidii. Tai mut siis, kännikuvathan on aika hienoja? Omaperäisiä ainakin.

Miedän koulussa on aika omaperäisiä ihmisiä muutenkin. Ihanaa palata sinne, voin alkaa suunnittelemaan todenteolla, kuinka päissäni aion olla abiristeilyllä. Meinasi viime lukuvuoden aikana pää seota n. 1000 kertaa. Vanhojen risteilu, muka-hyvännäköinen-jätkä, haiseva valkovuoto, vanhojen risteily, mitäänsanomattomat näyttelijät, paskaa, paskaa paskaaa. Olenko itse erilaistunut (muuttunut kauhean boheemiksi, radikaaliksi tai fiksummaksi [salee!!]), turhautunut, liian negatiivinen, ärempi vai missä vika? Toisaalta, erikseen ihan kivoista ihmisistä voi tulla yhdessä aika sietämättömiä.

Tämä on nyt kolmas merkintä tänä iltana (näiden aikamerkinnät on sitten ihan perseellään, kello on kaksi aamulla). Joku viisi vielä, niin sitten nukkumaan, ainakin jos tämä tätä tahtia jatkuu. Kaipaan hieman huomiota btw. :<

Rastat tekee hipin.. eiku?

2009-07-26T15:13:00.000-07:00

Kannattaa esittää, toimii aina. Kannattaa esim. laittaa rastat, niin sit ei tarvii sanoo, että on mielipiteitä. Kun katsos ihmiset näkee sen päältä, ei rastoi laita kukaan muu kuin joku tosi raju, hirveen rohkee joukostaerottuja, joka on niinkuin kaupanpäälle vielä yhteiskunnallisesti valveutunut. Saattaa ehkä polttaa tupakkaa, mutta mitäs siitä, kun on sentään vegaani, niin elää aika ekologisesti. Ai mut soijaahan ei kasva täällä, laivoilla rahdataan meren takaa. Hiilijalanjälki ei ookaan enää niin pieni, auts. Mut joo kyl ne rastat silti hyvät on, saatat ehkä jotakuta saada huijatuksi.

Enäää ei ole oikeita hippejä. Eihän kukaan tunnista edes kasvi- ja eläinlajeja. Pitää vaan hokea tyhjää mantraa siitä, miten rakastaa kaikkea ja maailma on ihana. Plus vaatteet täytyy ostaa just siitä kaupasta. Kuuluu olla se tietty tyyli, yli-iso flanellipaita, sellanen myssy, huonosti-istuvat housut ja.. no, noilla pääsee jo aika pitkälle. Kerran kuussa voi ostaa luomu-maitoa. Galleriassa yhteisöiksi on muistettava pistää ainakin Mahatma Gandhi. Tadaa, uusi identiteetti on luotu.

Mm. siksi en niin tykkää, kun mua joskus on joku hipiksi sanonut (joo, en pure silti päätä poikki mut) Minä olen katsos MINÄ. Yksinkerrrtaista, miau.

Kabinettikyyhkynen

2009-07-26T14:28:00.000-07:00

Perustin juuri oman lehden, taidelehden niinkun. Siitä tulee hieno ja maailman paras lehti. Artikkeleita, arvosteluita ja mitä vaan otetaan ilolla ja riemulla vastaan (etenkin kaikkea kiasma-vastaista). Näin lehdestä tuleekin vain puolet avarakatseisempi, kuin mitä se olisi kokonaan minun tekemänäni. Toki säästää myös vaivaa ja jakaa paineita. Ihan omakustanteella tätä tehdään ja jaetaan paikkoihin, joissa pyörii potentiaalisia lukijoita. Julkaisitiheys on hehheee epäsäännöllinen?

Nyt siis kaikki kirjoittamaan pohdintoja taiteen nykytilasta ja tarkoituksesta! ESIM. Onko järkeä maalata nätti kuva, jolla ei ole mitään sisältöä? Mietin itse aika paljon maalatessani, että vetääkö estetiikka vertoja sanomalle. On minulla molempia, mutta.. Saan kuitenkin aika paljon siitä, että näen silmää miellyttäviä kuvia ja voin itse leikkiä kauniilla väreillä. Kun kävelen metsässä, katselen ja mietin kuinka haluan maalata kaiken mitä näen; valot ja varjot, vihreyden ja puut. Sillä tavoin voin omistaa palan sitä metsää. Mutta kun olen Kiasmassa katselemassa rumia ja mitäänsanomattomia töitä, joilla on (muka) on joku merkitys, ja tulen lähinnä ärtyneeksi.

Ja nyt pitkä ajatuksenjuoksu, jota en jaksa kirjoittaa, ja lopputulema: kaikki on hyvää ja millään ei ole mitään väliä.

Olen muutenkin uskomattoman ärsyyntynyt, no joka toisesta asiasta, kaikesta taiteeseen liittyvästä. (Ja teen taidelehden hmm...) Eniten inhoan ihmisiä, jotka pukeutuu taitelijoiksi. Toiseksi eniten luokitteluja. En siksi, että luokittelu olisi paha asia, vaan siksi, että ne ovat päin persettä. Ei jokainen sunnuntairunoilija ja kliseisten wnb-taiteellisten novellien kirjoittaja ole taitelija, hei haloo. Esim. juuri runot ovat kuin nykytaide; huonollekin on helppo keksiä miljoona syvällistä tulkintaa ja hyvät ovat _hyviä_, mutta harvassa.

Luokitteluista voisin jatkaa vielä, mutta säästän toiseen merkintäänehdä . Ja arvatkaas, pitäisi tehdä muotokuvia, ja ne jos mitkä, ovat kaikesta taiteesta tylsimpiä.

Muuten. Laura, anteeksi minun kamala ignooraus, mökille karkaus ja niin edelleen. Olen tyhmä.

2009-06-29T16:15:00.000-07:00

Kyllä mäkin tälläisiä lapsia varoisin.

Porvoosta, Hamarista. Tää on se kesä, kun minusta ja Veerasta tuli hyvä kavereita, ja me kuvattiin paljon kaikkea ja taiteiltiin ja urg. Käytiin kirppiksellä. Nyt sitäkään ei koskaan nää, kun se asuu jossain valovuosien päässä täältä minun luota. ;_;

Koska melkein aina parhaat ideat syntyvät vuorovaikutuksessa.

2009-06-26T06:01:00.000-07:00

Bongaa Helsingin keskustasta. :>

2009-06-26T05:38:00.000-07:00

Minulla on nyt vaikka kuinka monta ideaa, että mistä kirjoittaisi. Huono juttu siinä mielessä, että vaikea on valita.

Teen tässä synttärikorttia, katsoo nyt mitä tästäkin tulee. Olen huono piirtämään muille, yritän silloin liikaa, koska ei kai kellekään kehtaa mitään vajaata antaa. Muille tehdyistä töistä tulee lähes poikkeuksetta kamalimpia.

Yritän liikaa muutenkin. Viimeksti tänään minulle sanottiin ettei pitäisi. Niin ei pitäisikään. Yritän liikaa koulussa, otan kauheita paineita ja teen itselleni tavoitteita, joihin en realisstisesti yllä. Sitten ole stressaantunut ja pettynyt itseeni. Paska, josta ei ole mihinkään.

Yritän liikaa olla sellainen kuin haluaisin olla, mutta minkäs sille voi, että otan asiat liian vakavasti ja liian henkilökohtaisesti? Mitä tälle voi tehdä, kertokaa jos tiedätte. Ei ole helppoa olla herkkä ja kiltti, siinä saa aina turpiin.

Pitää antaa asioiden mennä omalla painollaa, olen varma, että kaikki kääntyy minulle parhaaksi. Nyt on sentään ennennäkemättömät mahdollisuudet tehdä kaikkea ihan rauhassa, täytyy ottaa siitä ilo irti. Ja sitä paitsi, minulle tulee tänään vieras. :>

2009-06-01T12:18:00.001-07:00

Tänään oli ensimmäinen päivä kesälukiossa. Harmittaa jonkun verran, että menin, kun nyt sitten seuraavat kaksi viikkoa on koulua puoli kahdeksasta puoli neljään. Ja sitten se koulu on vielä jossain Mäkelänrinteellä jonne on myös matkaa.

Sitten yhdellä tunnilla piti kaikkien kertoa, mistä koulusta on. Joku sanoi, että on Helsingin Kuvataidelukiosta, ja sitten mietin, että höh, paljon kuulimpaa kuin joku Herttoniemen yhteiskoulu. Kuvataidelukiohan jo kertoo, että olet jotain erityistä. Herttonimen lukio, ei se ole mitään. Ja sitten, jos kerron, että hain kuvislukioon, tulee ajatus, että nyt ne pitävät mua ihan paskana, kun en päässyt.

Mietinkin, että mikä minua eniten tässä lukiohommassa on vaivannut. No, olisihan se kiva, että olisi samanhenkisiä ihmisiä. Sitten ei aina tarvitsisi vastata tyhmiin kysymyksiin, "Miksi sulla on virtapiiri korvassa?". Sitten olisi Sellaisia kavereita, niinkun sellaisia sellaisia. Ei tarvitsisi katsoa ympärillään riehuvia peruskoululaisia ja kaikkia ärsyttäviä tissivyölissuja. Niin ja ehkei myöskään kuunnella mitään vanhojen risteilystä -kaksi kuukautta ennen sitä.

Toisaalta on meidän koulussa hyviäkin puolia. Esimerkiksi tavallaan on ehkä helpompi tehdä itsenäisiä päätöksiä, kun ei ole niitä parhaita kavereita ympärillä. Eikä tule jäätyä niin helposti lojumaan kaupungille, vaan menen kotiin tekemään läksyjä, jee. Meidän lukiossa myös saa huomattavasti enemmän huomiota kaikella piirtämisellä ja kuviksesta tulee kymppi vasemmalla kädellä. Kokeet palautetaan hyvissä ajoin ja tunneilla saa kinata muiden oppilaitten kanssa -Torkkelissa kun kaikki ovat jotain ihme hissukoita, joista ei saa mitään ulos vaikka kuinka yrittää.

Ehkä eniten tässä kärsi ego tai jokin sellainen, olis se niin paljon siistimpää olla jostain erikoislukiosta, sitten olis niinkun virallisestikin taiteilija.Mutta onneksi lukio on pian ohi, sitten ketään tuskin niin kiinnostaa, mistä lukiosta olen.

2009-05-11T12:13:00.000-07:00

En kyllä tiedä tykkäänkö edes piirrustuksistanikaan enää. Taustaakin on niin vaikea kehitellä, vaikka nykyään teenkin aika lailla niin, että tausta ensin, kun se on kaikkein tylsin.

Ongelma on ehkäpä vain se, että valmiit jutut eivät sitten vastaa sitä hienoa kuvitelmaa. Visioin kaikenlaista upeaa, mistä toteutus jää puolitiehen. Lienee yleistä?

Mitähän seuraavaksi piiräisin..

Tämä on Wilmalle

2009-04-15T10:42:00.001-07:00

Hei pieni,
onnea, pääsit teoriakokeesta läpi! =^.^=

Toivottavasti ajat sitten pinkkiä autoa, jos nyt jonkun auton hankit. Sitten voin ostaa ikäänkuin lahjana Wunberbaumin. Tiedän, että olisit tosi onnellinen siitä.

Sinulla oli tänään harmaa paita, tykkäätkö harmaasta? Jos, niin pidät varmaan uudesta tummanharmaasta baskeristani. Ehkä kerroinkin jo, miten joku (fruittari tod.näk.) nyysi sen minun mustan hienon, jossa oli Hugo-pinssejä. :<

Hmm. Niin. (Tämä on nyt aika kämäistä ja lyhyttä, koska pizza odottaa)

Mutta kiva kun luet minu blogi. Mina olla iloinen. Nahdaan huomenna (ehkä ruokalassa?).
Heips,
Mirkka

2009-04-13T08:07:00.000-07:00

Onnellinen pöllö, eli minä, kun saan jotain lämmintä.

Kissaprinsessa.

2009-04-13T05:43:00.000-07:00

Aika surullista, että jaksan aina vaan kysyä yhtä ihmistä. Olen kysynyt siltä ehkä vain sata kertaa, että voitaisiinko me nähdä, mutta aina sillä on jotain muuta taikka se ei vain jaksa. En edes tiedä, onko surullisempaa se, että sillä ei ole aikaa, vai se etten tajua, ettei minua kaivata. Kun en oikein tiedä mikä, on kun minua ei voi tavata.

Ehkä olenkin sellainen ihminen, että minusta useimmat ihmiset pitävät, kun tutustuvat, mutta sitten eivät jaksa kauhean pitkään. Aika tyhmää, koska ainakin omasta mielestäni minussa on vaikka mitä kerrottavaa.

Mutta koska tänään olen yksin, ja ketään ei seurani kiinnosta (okei, dramaattista liioittelua), se on ihan okei. Kyllä keksin tekemistä ihan muutenkin, mihinkä minä muita ihmisiä tarvitsen. Minulla on vaikka kuinka paljon kirjojakin kotona, kamera, kynä ja paperia, elokuvia, joita en ole nähnyt ja niin edelleen.

2009-04-12T11:36:00.000-07:00

Tarvitsen Sonyn Walkman kasettisoittimeni. Se on sellainen iso ja keltainen, hiukan rikki, mutta toimii kuitenkin. Siinä on myös kahdet kuulokkeenpaikat, jotta musiikin voi jakaa jollekin sitä tarvitsevalle.

Tämä laite on kuulkaas hieno. Tai siis hienoa on se, kuinka paljon siitä on ollut iloa isälleni aikoinaan ja nyt minulle. Oli aivan uskomattoman upeaa kuunnella Porvoo-Helsinki bussimatkoilla The Wall:ia ja Dave Lindholmia, joskus myös Hectoria. Öisin siinä soi Synthesizer Greatets-sarjan ensimmäinen osa, Toto Gutugno ja Simon & Garfunkel.

Kuitenkin se, mistä haluan nyt eniten puhua on Synthesizer Greatest, joka on ehkä kaikista äänitteistä vaikuttanut minuun eniten. Olkoonin, ettei ko. julkaisulla ole alkuperäisversioita ja ne ovat kaikki eri esittäjiltä. Se, mikä tekee kasetista niin merkittävän, on se, kuinka kyseinen musiikki on saanut minut antautumaan kaikenlaisille visoille ja mielikuvitteluille. Tavallaan, tämän kasetin avulla, eräänä tiettynä kesänä lapsena, muodostui suuri osa sitä sielunmaisemaa, joka minulla nyt on.

Nykyään kuuntelen tätä kasettia, jotta muistaisin millainen olen, millaisia kesiä minulla on ollut ja mitä kaikkea elämässäni on tapahtunut. Useimmiten kuuntelen sitä lohdutksena, koska silloin en enää tunne itseäni yksinäiseksi ja eksyneeksi. Ja kuuntelen sitä juuri nyt, koska olen ollut vihainen ja pettynyt.

Minä tykkään salapoliiseista.

2009-04-12T09:23:00.000-07:00

Salapoliisit ovat kivoja, ne ovat anti-seksuaalisia ja useimmiten vanhoja miehiä. Salapoliisiromaaneissa ja -elokuvissa ei ole seksiä, siksi ne ovatkin muiden yläpuolella.

Omassa Salapoliisien Top 3:ssa kolmantena on..
Sherlock Holmes
Holmes on überälykäs, tyly ja varsin tunteeton. Niin ja juuri siksi se onkin aika jännä sekä kiehtova. Sherlock Holmesilla on ihaaaanat 1800-luvun vaatteet, mikä toisaalta voisi nostaa sen melkein ensimmäiseksikin.

Toisena on..
Komissario Palmu
Komissario Palmu onkin varsin värikäs hahmo, ja haa, ei muuten salapoliisi ollenkaan! Mutta no, koska pidän Palmusta aika lailla laitan sen tähän listaan ja eihän se ole mikään kunnon poliisi, kun kerran juo alkoholia virka-aikana. Palmu on siis väkevän alkoholijuoman kaiken paranataav voimaan uskova, sikaria polttava iso mies, joka dissaa muita. Hurmaava.

Ensimmäisenä on..
Tietenkin Hercule Poirot
Kaikkihan me tunnemme Poirotin, se tai siis korjaan hän, on hienosteleva, omahyväinen, ylikohtelias, kulinaristinen ja mukavuudenhaluinen herrasmies. Hercule Poirot on ovelin, koomisin, ja älykkäin salapoliisi ikinä.

Ja siis katsoin tänään jonkun Poirotin, odotas, se oli Kolmiodraama Rhodoksella. Elokuvassa oli hassua naistenmuotia, murha, Pinkkiä Giniä, hassuja Italialaisia..
"Kun kylmät englantilaiset tulevat Italiaan, se saattavat muuttua intohimoisiksi!!", perustelee italialainen poliisi sitä, miksi kylmäverinen murhaaja on jättänyt myrkkypullon taskuunsa. Aivan näin.

2009-03-25T12:52:00.000-07:00

Tällä kertaa näin. Myönnän olevani vahingoniloinen.

2009-03-13T06:31:00.000-07:00

Eilen oli aika hyvä päivä. Olin Pauliinan kanssa tunnin Hesburgerissa, ja se kertoi käyvänsä Biologiassa luonnonsuojelu-kurssia. Sitten katsottiin tarjottimella olevaa roskakasaa ja vähän hymyilytti.

Kampissa, joku mies esitteli minulle tahnaa, jolla saa ihon vaaleammaksi ja pehmeämmäksi. Valitettavasti en huomannut mitään eroa, tosin ei paljoa kiinnostanutkaan. Lisäksi häiritsi hieman kysymys "Are you drunk?". Kävelen kuulemma juopuneesti, ja tätä olen kuullut joskus aiemminkin.

Kiva, kun yo on ohi. Kiva, kun olen terve. Se, mikä ei ole kiva, on että pelkään muistuttavani liikaa erästä nimeltämainitsematonta henkilöä. Jotenkin tuntuu, että angstaain liikaa, olen kyllästynyt ja vittumainen, sekä kiukuttelen. Ehkäpä silti vain kuvittelen, kun en halua olla samanlainen kuin se eräs.

Ja nyt minulla on paljon kaikenlaista projektia. Ehkä teen tästä keväästä elämäni parhaan, mihin ei tosin paljoa vaadita.

2009-03-05T07:46:00.000-08:00

PitääX olla laatua?

2009-03-05T07:17:00.000-08:00

Kun selaan randomeiden ihmissielujen livejournaleja, blogsspotteja ja ties mitä, niin tulee alemmuuskomleksi siitä, että ne keksii aina jotain pohdittavaa ihan arkisesta ja tylsästä. Whoo, hei minäkin keksin, hetki vain..
..
..
..mitä aika on?
öh. eh. Okei, ei ole mun juttu. Miksi ei? Olisi kiva olla mielikuvituksekas ja kyseenalaistaa vesihanat, jalkakäytävät ynnä muut. Mutta ei sitten. Sitä vastoin kyseenlaistan vähän muuta:

Suomen tulee luopua armeijasta.
Minusta on tullut erittäin armeijakielteinen ihan viimeisen ymmm sanotaanko puolen vuoden aikana. Koska en usko, että väkivalta on ratkaisu mihinkään, armeijaakaan ei tarvita. Onko maailmassa käyty mitään sotaa, joka oltaisiin voitu estää puhumalla. Esimerkiksi Ensimmäinen maaiman sota, jossa kuoli miljoonia, oli aivan älytön.
Armeijan tiukka kuri ja auktoriteettiusko eivät myöskään ole hyvästä, sillä voimakas sosiaalinen paine saa ihmisen tekemään oikeastaan mitä vain,ihan vaikka rikkomaan ihmisoikeuksia.

Ihmisen tulee ajatella omilla aivoillaan ja tehdä kuten sydän sanoo.

Tämän takia en... ups, tulee hieman kiire tehdä muuta, joten tämä jääköön tähän.

2009-03-02T05:02:00.000-08:00

Säälittävä olo. Olen kärpänen.

1968 – Naurun tasavalta itsenäistyi.

2009-01-31T14:17:00.000-08:00

Onnea Naurulle, *kumarrus*

1)Minun on pitänyt jo ainakin viikon ajan hakea kesätöitä, mutten ole jaksanut.
2)En ole myöskään jaksanut lukea Gulliverin retkiä taikka Robinson Crusoeta
3)Enkä mitään muutakaan
4)Väsyttää, mutten jaksa mennä nukkumaan

Muuten, muotiblogit ovat uusi repsreps harrastukseni. Tykkään siitä, kun juuri yläasteelta päässeet pissikset esittelevät uusia H&M:n ja Gina Tricotin vaatteitaan. Joskus mietin, olenko huonolla itsetunnolla varustettu paska, kun käytän aikaani muiden (=ikävien ihmisten) dissaamiseen ja oman ylemmyydentunteen pönkittämiseen. Aika säälittävää itseasiassa, sen sijaan, että keskittyisin itseeni, keskityn vain muiden elämään. Lol.

"Antropomorfismi eli ihmisenkaltaistaminen on inhimillisten ominaisuuksien liittämistä eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin. Ihmisenkaltaistaminen on yleistä monissa uskonnoissa." Piirsin anthro-leijonaa. Psykanmaikkani sanoi, ettei pidä eläinten ihmillistämisestä (esim. lastenohjelmissa tai missään muussakaa). Se vihaisi mun piirrustuksia, mutta minkäs sille voi pöhpöh.

Voisin mennä nukkumaan lämpimään ja pehmoiseen sänkyyni pehmoisen koirani ja pehmoeläinten kanssa. Sitten ehkä jaksaa huomenna spykologiaa ja tehdä kaakaota!

2008-12-21T07:50:00.000-08:00

Stalin olisi nyt 130- vuotias

Blogit ovat vaarallisia. Sitä luo niin helposti sellaisen, vaikka päähänpistosta keskellä yötä. Pahintahan on, jos kirjoittaa sinne jotain. Kuvitellen tietysti ettei kukaan koskaan lue. Silti kaikki pienimuotoiseen stalkkauksee taipuvaiset tuttut lukevat sitä samalla analysoiden kirjoittajan luonnetta, lapsuutta ja perverssioita. Myöhemmin koko blogi unohtuu, mutta tuleva työnantaja googlettaa nimen ja kas kas.. sieltä löytyvät nuoruuden kommunistihumalassa kirjoitetut palopuheet. Sitten voi miettiä, miksei vara-toimitusjohtajan paikkaa tippunut. AUTS.

Vara-toimitusjohtaja oli ainoa porvarillinen ammatti, jonka keksin. Aika köyhää. Pointti oli, että löysin vanhan LJ-blogini, jonka olin aloittanut kasiluokalla, joskus maaliskuussa.
Nyt se on tapahtunut! Ruotsin ''hallinnon'' nettisivut ovat kaatuneet, ja seuraavaksi on varmaan vuorossa itse hallitus!!

Jee tosiaan. No, en sentään koskaan ollut käyttänyt sitä kovinkaan päiväkirjamaisesti, mikä lienee hyvä. Joulukorttistressi. Pitäisi varmaan sanoa sananen tämän blogin luonteesta:
1. Teemana olen minä, minun mielipiteeni ja asenteeni. Jopa kaikessa vääryydessään j a mustavalkoisuudessaan
2. En yritä olla hauska
3. En päivitä säännöllisesti
4. Ölölölöö
Siinäse.